roiskutus

Suomi

Substantiivi

roiskutus (39)

roiskuttaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈroi̯skut̪us/
tavutus: rois‧ku‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	roiskutus	roiskutukset
genetiivi	roiskutuksen	roiskutusten roiskutuksien
partitiivi	roiskutusta	roiskutuksia
akkusatiivi	roiskutus; roiskutuksen	roiskutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	roiskutuksessa	roiskutuksissa
elatiivi	roiskutuksesta	roiskutuksista
illatiivi	roiskutukseen	roiskutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	roiskutuksella	roiskutuksilla
ablatiivi	roiskutukselta	roiskutuksilta
allatiivi	roiskutukselle	roiskutuksille
muut sijamuodot
essiivi	roiskutuksena	roiskutuksina
translatiivi	roiskutukseksi	roiskutuksiksi
abessiivi	roiskutuksetta	roiskutuksitta
instruktiivi	–	roiskutuksin
komitatiivi	–	roiskutuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	roiskutukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	roiskutus-

Etymologia

verbi roiskuttaa (heikko vartalo roiskut|a-) + johdin -us

Käännökset

1. roiskuttaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

roiskutus Kielitoimiston sanakirjassa