ronkittava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaronkittava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ronkkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ronkittatava | ronkittatavat |
| genetiivi | ronkittatavan | ronkittatavien (ronkittatavain) |
| partitiivi | ronkittatavaa | ronkittatavia |
| akkusatiivi | ronkittatava; ronkittatavan | ronkittatavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ronkittatavassa | ronkittatavissa |
| elatiivi | ronkittatavasta | ronkittatavista |
| illatiivi | ronkittatavaan | ronkittataviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ronkittatavalla | ronkittatavilla |
| ablatiivi | ronkittatavalta | ronkittatavilta |
| allatiivi | ronkittatavalle | ronkittataville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ronkittatavana | ronkittatavina |
| translatiivi | ronkittatavaksi | ronkittataviksi |
| abessiivi | ronkittatavatta | ronkittatavitta |
| instruktiivi | – | ronkittatavin |
| komitatiivi | – | ronkittatavine |