ronkkima

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä ronkkia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ronkkima ronkkimat
genetiivi ronkkiman ronkkimien
(ronkkimain)
partitiivi ronkkimaa ronkkimia
akkusatiivi ronkkima; ronkkiman ronkkimat
sisäpaikallissijat
inessiivi ronkkimassa ronkkimissa
elatiivi ronkkimasta ronkkimista
illatiivi ronkkimaan ronkkimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ronkkimalla ronkkimilla
ablatiivi ronkkimalta ronkkimilta
allatiivi ronkkimalle ronkkimille
muut sijamuodot
essiivi ronkkimana ronkkimina
translatiivi ronkkimaksi ronkkimiksi
abessiivi ronkkimatta ronkkimitta
instruktiivi ronkkimin
komitatiivi ronkkimine