rosemaryiitti

Suomi

Substantiivi

rosemaryiitti (5-C)

1. eräs fosfattimineraali, jonka mineraalikaava on (Na,Ca,Mn)(Mn,Fe²⁺)(Fe³⁺,Mg)Al(PO₄)₃

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rosemaryiitti	–
genetiivi	rosemaryiitin	–
partitiivi	rosemaryiittiä	–
akkusatiivi	rosemaryiitti; rosemaryiitin	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	rosemaryiitissä	–
elatiivi	rosemaryiitistä	–
illatiivi	rosemaryiittiin	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	rosemaryiitillä	–
ablatiivi	rosemaryiitiltä	–
allatiivi	rosemaryiitille	–
muut sijamuodot
essiivi	rosemaryiittinä	–
translatiivi	rosemaryiitiksi	–
abessiivi	rosemaryiitittä	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	rosemaryiitteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	rosemaryiiti-
vahva vartalo	rosemaryiitti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

nimetty yhdysvaltalaisen Rosemary Wyllien (1930–) mukaan

Käännökset

1. mineraali (Na,Ca,Mn)(Mn,Fe²⁺)(Fe³⁺,Mg)Al(PO₄)₃

englanti: rosemaryite