roudaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaroudaaminen (38)
- teonnimi verbistä roudata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | roudaaminen | roudaamiset |
| genetiivi | roudaamisen | roudaamisten roudaamisien |
| partitiivi | roudaamista | roudaamisia |
| akkusatiivi | roudaaminen; roudaamisen |
roudaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | roudaamisessa | roudaamisissa |
| elatiivi | roudaamisesta | roudaamisista |
| illatiivi | roudaamiseen | roudaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | roudaamisella | roudaamisilla |
| ablatiivi | roudaamiselta | roudaamisilta |
| allatiivi | roudaamiselle | roudaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | roudaamisena (roudaamisna) |
roudaamisina |
| translatiivi | roudaamiseksi | roudaamisiksi |
| abessiivi | roudaamisetta | roudaamisitta |
| instruktiivi | – | roudaamisin |
| komitatiivi | – | roudaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | roudaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
roudaamis- | |