rouskahtaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarouskahtaminen (38)
- teonnimi verbistä rouskahtaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rouskahtaminen | rouskahtamiset |
genetiivi | rouskahtamisen | rouskahtamisten rouskahtamisien |
partitiivi | rouskahtamista | rouskahtamisia |
akkusatiivi | rouskahtaminen; rouskahtamisen |
rouskahtamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rouskahtamisessa | rouskahtamisissa |
elatiivi | rouskahtamisesta | rouskahtamisista |
illatiivi | rouskahtamiseen | rouskahtamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rouskahtamisella | rouskahtamisilla |
ablatiivi | rouskahtamiselta | rouskahtamisilta |
allatiivi | rouskahtamiselle | rouskahtamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rouskahtamisena (rouskahtamisna) |
rouskahtamisina |
translatiivi | rouskahtamiseksi | rouskahtamisiksi |
abessiivi | rouskahtamisetta | rouskahtamisitta |
instruktiivi | – | rouskahtamisin |
komitatiivi | – | rouskahtamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rouskahtamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rouskahtamis- |