ruiskahdus

Suomi

Substantiivi

ruiskahdus (39)

ruiskahtaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈrui̯skɑhdus/
tavutus: ruis‧kah‧dus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ruiskahdus	ruiskahdukset
genetiivi	ruiskahduksen	ruiskahdusten ruiskahduksien
partitiivi	ruiskahdusta	ruiskahduksia
akkusatiivi	ruiskahdus; ruiskahduksen	ruiskahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ruiskahduksessa	ruiskahduksissa
elatiivi	ruiskahduksesta	ruiskahduksista
illatiivi	ruiskahdukseen	ruiskahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ruiskahduksella	ruiskahduksilla
ablatiivi	ruiskahdukselta	ruiskahduksilta
allatiivi	ruiskahdukselle	ruiskahduksille
muut sijamuodot
essiivi	ruiskahduksena	ruiskahduksina
translatiivi	ruiskahdukseksi	ruiskahduksiksi
abessiivi	ruiskahduksetta	ruiskahduksitta
instruktiivi	–	ruiskahduksin
komitatiivi	–	ruiskahduksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ruiskahdukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ruiskahdus-

Etymologia

verbi ruiskahtaa (heikko vartalo ruiskahd|a-) + johdin -us

Käännökset

1. ruiskahtaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

ruiskahdus Kielitoimiston sanakirjassa