runoileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarunoileminen (38)
- teonnimi verbistä runoilla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | runoileminen | runoilemiset |
genetiivi | runoilemisen | runoilemisten runoilemisien |
partitiivi | runoilemista | runoilemisia |
akkusatiivi | runoileminen; runoilemisen |
runoilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | runoilemisessa | runoilemisissa |
elatiivi | runoilemisesta | runoilemisista |
illatiivi | runoilemiseen | runoilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | runoilemisella | runoilemisilla |
ablatiivi | runoilemiselta | runoilemisilta |
allatiivi | runoilemiselle | runoilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | runoilemisena (runoilemisna) |
runoilemisina |
translatiivi | runoilemiseksi | runoilemisiksi |
abessiivi | runoilemisetta | runoilemisitta |
instruktiivi | – | runoilemisin |
komitatiivi | – | runoilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | runoilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
runoilemis- |