Substantiivi

muokkaa

runollisuus (40)

  1. se, että on runollinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrunolˌlisuːs/
  • tavutus: ru‧nol‧li‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi runollisuus runollisuudet
genetiivi runollisuuden runollisuuksien
partitiivi runollisuutta runollisuuksia
akkusatiivi runollisuus;
runollisuuden
runollisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi runollisuudessa runollisuuksissa
elatiivi runollisuudesta runollisuuksista
illatiivi runollisuuteen runollisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi runollisuudella runollisuuksilla
ablatiivi runollisuudelta runollisuuksilta
allatiivi runollisuudelle runollisuuksille
muut sijamuodot
essiivi runollisuutena runollisuuksina
translatiivi runollisuudeksi runollisuuksiksi
abessiivi runollisuudetta runollisuuksitta
instruktiivi runollisuuksin
komitatiivi runollisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo runollisuude-
vahva vartalo runollisuute-
konsonantti-
vartalo
runollisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan runollinen vartalosta runollis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa