Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ruodinta (9-J)

  1. ruotiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈruo̯dint̪ɑ/
  • tavutus: ruo‧din‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruodinta ruodinnat
genetiivi ruodinnan ruodintojen
(ruodintain)
partitiivi ruodintaa ruodintoja
akkusatiivi ruodinta;
ruodinnan
ruodinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruodinnassa ruodinnoissa
elatiivi ruodinnasta ruodinnoista
illatiivi ruodintaan ruodintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruodinnalla ruodinnoilla
ablatiivi ruodinnalta ruodinnoilta
allatiivi ruodinnalle ruodinnoille
muut sijamuodot
essiivi ruodintana ruodintoina
translatiivi ruodinnaksi ruodinnoiksi
abessiivi ruodinnatta ruodinnoitta
instruktiivi ruodinnoin
komitatiivi ruodintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ruodinna-
vahva vartalo ruodinta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa