ruostunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaruostunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ruostua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruostunut | ruostuneet |
| genetiivi | ruostuneen | ruostuneiden ruostuneitten |
| partitiivi | ruostunutta | ruostuneita |
| akkusatiivi | ruostunut; ruostuneen | ruostuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruostuneessa | ruostuneissa |
| elatiivi | ruostuneesta | ruostuneista |
| illatiivi | ruostuneeseen | ruostuneisiin ruostuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruostuneella | ruostuneilla |
| ablatiivi | ruostuneelta | ruostuneilta |
| allatiivi | ruostuneelle | ruostuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruostuneena | ruostuneina |
| translatiivi | ruostuneeksi | ruostuneiksi |
| abessiivi | ruostuneetta | ruostuneitta |
| instruktiivi | – | ruostunein |
| komitatiivi | – | ruostuneine |