ruostunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaruostunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ruostua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruostunut | ruostuneet |
genetiivi | ruostuneen | ruostuneiden ruostuneitten |
partitiivi | ruostunutta | ruostuneita |
akkusatiivi | ruostunut; ruostuneen |
ruostuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruostuneessa | ruostuneissa |
elatiivi | ruostuneesta | ruostuneista |
illatiivi | ruostuneeseen | ruostuneisiin ruostuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruostuneella | ruostuneilla |
ablatiivi | ruostuneelta | ruostuneilta |
allatiivi | ruostuneelle | ruostuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruostuneena | ruostuneina |
translatiivi | ruostuneeksi | ruostuneiksi |
abessiivi | ruostuneetta | ruostuneitta |
instruktiivi | – | ruostunein |
komitatiivi | – | ruostuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruostunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruostunut- |