Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

ruostuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ruostua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruostuttava ruostuttavat
genetiivi ruostuttavan ruostuttavien
(ruostuttavain)
partitiivi ruostuttavaa ruostuttavia
akkusatiivi ruostuttava; ruostuttavan ruostuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruostuttavassa ruostuttavissa
elatiivi ruostuttavasta ruostuttavista
illatiivi ruostuttavaan ruostuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruostuttavalla ruostuttavilla
ablatiivi ruostuttavalta ruostuttavilta
allatiivi ruostuttavalle ruostuttaville
muut sijamuodot
essiivi ruostuttavana ruostuttavina
translatiivi ruostuttavaksi ruostuttaviksi
abessiivi ruostuttavatta ruostuttavitta
instruktiivi ruostuttavin
komitatiivi ruostuttavine

Verbi muokkaa

ruostuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ruostuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruostuttava ruostuttavat
genetiivi ruostuttavan ruostuttavien
(ruostuttavain)
partitiivi ruostuttavaa ruostuttavia
akkusatiivi ruostuttava; ruostuttavan ruostuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruostuttavassa ruostuttavissa
elatiivi ruostuttavasta ruostuttavista
illatiivi ruostuttavaan ruostuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruostuttavalla ruostuttavilla
ablatiivi ruostuttavalta ruostuttavilta
allatiivi ruostuttavalle ruostuttaville
muut sijamuodot
essiivi ruostuttavana ruostuttavina
translatiivi ruostuttavaksi ruostuttaviksi
abessiivi ruostuttavatta ruostuttavitta
instruktiivi ruostuttavin
komitatiivi ruostuttavine