rusikoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarusikoiminen (38)
- teonnimi verbistä rusikoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rusikoiminen | rusikoimiset |
genetiivi | rusikoimisen | rusikoimisten rusikoimisien |
partitiivi | rusikoimista | rusikoimisia |
akkusatiivi | rusikoiminen; rusikoimisen |
rusikoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rusikoimisessa | rusikoimisissa |
elatiivi | rusikoimisesta | rusikoimisista |
illatiivi | rusikoimiseen | rusikoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rusikoimisella | rusikoimisilla |
ablatiivi | rusikoimiselta | rusikoimisilta |
allatiivi | rusikoimiselle | rusikoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rusikoimisena (rusikoimisna) |
rusikoimisina |
translatiivi | rusikoimiseksi | rusikoimisiksi |
abessiivi | rusikoimisetta | rusikoimisitta |
instruktiivi | – | rusikoimisin |
komitatiivi | – | rusikoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rusikoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rusikoimis- |