Substantiivi

muokkaa

ruskistus (39)

  1. ruskistaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈruskist̪us/
  • tavutus: rus‧kis‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruskistus ruskistukset
genetiivi ruskistuksen ruskistusten
ruskistuksien
partitiivi ruskistusta ruskistuksia
akkusatiivi ruskistus;
ruskistuksen
ruskistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ruskistuksessa ruskistuksissa
elatiivi ruskistuksesta ruskistuksista
illatiivi ruskistukseen ruskistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruskistuksella ruskistuksilla
ablatiivi ruskistukselta ruskistuksilta
allatiivi ruskistukselle ruskistuksille
muut sijamuodot
essiivi ruskistuksena ruskistuksina
translatiivi ruskistukseksi ruskistuksiksi
abessiivi ruskistuksetta ruskistuksitta
instruktiivi ruskistuksin
komitatiivi ruskistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruskistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ruskistus-

Etymologia

muokkaa

verbi ruskistaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ruskistusvastus

Aiheesta muualla

muokkaa