ruskuainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaruskuainen (38)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈruskuˌɑi̯nen/
- tavutus: rus‧ku‧ai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruskuainen | ruskuaiset |
genetiivi | ruskuaisen | ruskuaisten ruskuaisien |
partitiivi | ruskuaista | ruskuaisia |
akkusatiivi | ruskuainen; ruskuaisen |
ruskuaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruskuaisessa | ruskuaisissa |
elatiivi | ruskuaisesta | ruskuaisista |
illatiivi | ruskuaiseen | ruskuaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruskuaisella | ruskuaisilla |
ablatiivi | ruskuaiselta | ruskuaisilta |
allatiivi | ruskuaiselle | ruskuaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruskuaisena (ruskuaisna) |
ruskuaisina |
translatiivi | ruskuaiseksi | ruskuaisiksi |
abessiivi | ruskuaisetta | ruskuaisitta |
instruktiivi | – | ruskuaisin |
komitatiivi | – | ruskuaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruskuaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruskuais- |