SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

rusotus (39)

  1. rusottaminen
    poskien rusotus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrusot̪us/
  • tavutus: ru‧so‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rusotus rusotukset
genetiivi rusotuksen rusotusten
rusotuksien
partitiivi rusotusta rusotuksia
akkusatiivi rusotus;
rusotuksen
rusotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rusotuksessa rusotuksissa
elatiivi rusotuksesta rusotuksista
illatiivi rusotukseen rusotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rusotuksella rusotuksilla
ablatiivi rusotukselta rusotuksilta
allatiivi rusotukselle rusotuksille
muut sijamuodot
essiivi rusotuksena rusotuksina
translatiivi rusotukseksi rusotuksiksi
abessiivi rusotuksetta rusotuksitta
instruktiivi rusotuksin
komitatiivi rusotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rusotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rusotus-

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä rusottaa (rusot- + -us)

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • rusotus Kielitoimiston sanakirjassa