rusotus

Suomi

Substantiivi

rusotus (39)

rusottaminen
poskien rusotus

Ääntäminen

IPA: /ˈrusot̪us/
tavutus: ru‧so‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rusotus	rusotukset
genetiivi	rusotuksen	rusotusten rusotuksien
partitiivi	rusotusta	rusotuksia
akkusatiivi	rusotus; rusotuksen	rusotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	rusotuksessa	rusotuksissa
elatiivi	rusotuksesta	rusotuksista
illatiivi	rusotukseen	rusotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rusotuksella	rusotuksilla
ablatiivi	rusotukselta	rusotuksilta
allatiivi	rusotukselle	rusotuksille
muut sijamuodot
essiivi	rusotuksena	rusotuksina
translatiivi	rusotukseksi	rusotuksiksi
abessiivi	rusotuksetta	rusotuksitta
instruktiivi	–	rusotuksin
komitatiivi	–	rusotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rusotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	rusotus-

Etymologia

verbi rusottaa (heikko vartalo rusot|a-) + johdin -us

Käännökset

1. rusottaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

rusotus Kielitoimiston sanakirjassa