rustholli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarustholli (6)
- (historiallinen) ratsutila, ruotujakolaitoksen aikainen suurtila
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrust̪holːi/
- tavutus: rust‧hol‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rustholli | rusthollit |
genetiivi | rusthollin | rusthollien rustholleiden rustholleitten |
partitiivi | rusthollia | rustholleita rustholleja |
akkusatiivi | rustholli; rusthollin |
rusthollit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rusthollissa | rustholleissa |
elatiivi | rusthollista | rustholleista |
illatiivi | rustholliin | rustholleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rusthollilla | rustholleilla |
ablatiivi | rusthollilta | rustholleilta |
allatiivi | rusthollille | rustholleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rusthollina | rustholleina |
translatiivi | rustholliksi | rustholleiksi |
abessiivi | rusthollitta | rustholleitta |
instruktiivi | – | rusthollein |
komitatiivi | – | rustholleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rustholli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta rusthåll 'rustholli'
Käännökset
muokkaa1. ratsutila, ruotujakolaitoksen aikainen suurtila
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rustholli Kielitoimiston sanakirjassa