ruuvaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaruuvaaminen (38)
- teonnimi verbistä ruuvata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruuvaaminen | ruuvaamiset |
| genetiivi | ruuvaamisen | ruuvaamisten ruuvaamisien |
| partitiivi | ruuvaamista | ruuvaamisia |
| akkusatiivi | ruuvaaminen; ruuvaamisen |
ruuvaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruuvaamisessa | ruuvaamisissa |
| elatiivi | ruuvaamisesta | ruuvaamisista |
| illatiivi | ruuvaamiseen | ruuvaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruuvaamisella | ruuvaamisilla |
| ablatiivi | ruuvaamiselta | ruuvaamisilta |
| allatiivi | ruuvaamiselle | ruuvaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruuvaamisena (ruuvaamisna) |
ruuvaamisina |
| translatiivi | ruuvaamiseksi | ruuvaamisiksi |
| abessiivi | ruuvaamisetta | ruuvaamisitta |
| instruktiivi | – | ruuvaamisin |
| komitatiivi | – | ruuvaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ruuvaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ruuvaamis- | |