ruuvaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaruuvaileminen (38)
- teonnimi verbistä ruuvailla
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ruuvaileminen | ruuvailemiset |
genetiivi | ruuvailemisen | ruuvailemisten ruuvailemisien |
partitiivi | ruuvailemista | ruuvailemisia |
akkusatiivi | ruuvaileminen; ruuvailemisen |
ruuvailemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ruuvailemisessa | ruuvailemisissa |
elatiivi | ruuvailemisesta | ruuvailemisista |
illatiivi | ruuvailemiseen | ruuvailemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ruuvailemisella | ruuvailemisilla |
ablatiivi | ruuvailemiselta | ruuvailemisilta |
allatiivi | ruuvailemiselle | ruuvailemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ruuvailemisena (ruuvailemisna) |
ruuvailemisina |
translatiivi | ruuvailemiseksi | ruuvailemisiksi |
abessiivi | ruuvailemisetta | ruuvailemisitta |
instruktiivi | – | ruuvailemisin |
komitatiivi | – | ruuvailemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ruuvailemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ruuvailemis- |