ryömiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaryömiminen (38)
- teonnimi verbistä ryömiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryömiminen | ryömimiset |
genetiivi | ryömimisen | ryömimisten ryömimisien |
partitiivi | ryömimistä | ryömimisiä |
akkusatiivi | ryömiminen; ryömimisen |
ryömimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryömimisessä | ryömimisissä |
elatiivi | ryömimisestä | ryömimisistä |
illatiivi | ryömimiseen | ryömimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryömimisellä | ryömimisillä |
ablatiivi | ryömimiseltä | ryömimisiltä |
allatiivi | ryömimiselle | ryömimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryömimisenä (ryömimisnä) |
ryömimisinä |
translatiivi | ryömimiseksi | ryömimisiksi |
abessiivi | ryömimisettä | ryömimisittä |
instruktiivi | – | ryömimisin |
komitatiivi | – | ryömimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ryömimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ryömimis- |