Substantiivi

muokkaa

ryömintä (9-J)

  1. ryömiminen
  2. (kuvaannollisesti, tekniikka) mittarien, säätöarvojen lukemien hitaasta muuttumisesta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈryø̯mint̪æ/
  • tavutus: ryö‧min‧tä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ryömintä ryöminnät
genetiivi ryöminnän ryömintöjen
(ryömintäin)
partitiivi ryömintää ryömintöjä
akkusatiivi ryömintä;
ryöminnän
ryöminnät
sisäpaikallissijat
inessiivi ryöminnässä ryöminnöissä
elatiivi ryöminnästä ryöminnöistä
illatiivi ryömintään ryömintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ryöminnällä ryöminnöillä
ablatiivi ryöminnältä ryöminnöiltä
allatiivi ryöminnälle ryöminnöille
muut sijamuodot
essiivi ryömintänä ryömintöinä
translatiivi ryöminnäksi ryöminnöiksi
abessiivi ryöminnättä ryöminnöittä
instruktiivi ryöminnöin
komitatiivi ryömintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ryöminnä-
vahva vartalo ryömintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ryömintätila, ryömintävaihde

Aiheesta muualla

muokkaa