ryhdistäytyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaryhdistäytyminen (38)
- teonnimi verbistä ryhdistäytyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryhdistäytyminen | ryhdistäytymiset |
genetiivi | ryhdistäytymisen | ryhdistäytymisten ryhdistäytymisien |
partitiivi | ryhdistäytymistä | ryhdistäytymisiä |
akkusatiivi | ryhdistäytyminen; ryhdistäytymisen |
ryhdistäytymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryhdistäytymisessä | ryhdistäytymisissä |
elatiivi | ryhdistäytymisestä | ryhdistäytymisistä |
illatiivi | ryhdistäytymiseen | ryhdistäytymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryhdistäytymisellä | ryhdistäytymisillä |
ablatiivi | ryhdistäytymiseltä | ryhdistäytymisiltä |
allatiivi | ryhdistäytymiselle | ryhdistäytymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryhdistäytymisenä (ryhdistäytymisnä) |
ryhdistäytymisinä |
translatiivi | ryhdistäytymiseksi | ryhdistäytymisiksi |
abessiivi | ryhdistäytymisettä | ryhdistäytymisittä |
instruktiivi | – | ryhdistäytymisin |
komitatiivi | – | ryhdistäytymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ryhdistäytymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ryhdistäytymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ryhdistäytyä + johdin -minen