rykäisy
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarykäisy (2)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rykäisy | rykäisyt |
genetiivi | rykäisyn | rykäisyjen rykäisyiden rykäisyitten |
partitiivi | rykäisyä | rykäisyitä rykäisyjä |
akkusatiivi | rykäisy; rykäisyn |
rykäisyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rykäisyssä | rykäisyissä |
elatiivi | rykäisystä | rykäisyistä |
illatiivi | rykäisyyn | rykäisyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rykäisyllä | rykäisyillä |
ablatiivi | rykäisyltä | rykäisyiltä |
allatiivi | rykäisylle | rykäisyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rykäisynä | rykäisyinä |
translatiivi | rykäisyksi | rykäisyiksi |
abessiivi | rykäisyttä | rykäisyittä |
instruktiivi | – | rykäisyin |
komitatiivi | – | rykäisyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rykäisy- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |