rykelmä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rykelmä (10)
- Joukko lähellä toisiaan olevia asioita tai esineitä, rypäs
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrykelmæ/
- tavutus: ry‧kel‧mä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rykelmä | rykelmät |
| genetiivi | rykelmän | rykelmien (rykelmäin) |
| partitiivi | rykelmää | rykelmiä |
| akkusatiivi | rykelmä; rykelmän |
rykelmät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rykelmässä | rykelmissä |
| elatiivi | rykelmästä | rykelmistä |
| illatiivi | rykelmään | rykelmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rykelmällä | rykelmillä |
| ablatiivi | rykelmältä | rykelmiltä |
| allatiivi | rykelmälle | rykelmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rykelmänä | rykelminä |
| translatiivi | rykelmäksi | rykelmiksi |
| abessiivi | rykelmättä | rykelmittä |
| instruktiivi | – | rykelmin |
| komitatiivi | – | rykelmine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rykelmä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. rypäs
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |