Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rymähdys (39)

  1. rymähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrymæhdys/
  • tavutus: ry‧mäh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rymähdys rymähdykset
genetiivi rymähdyksen rymähdysten
rymähdyksien
partitiivi rymähdystä rymähdyksiä
akkusatiivi rymähdys;
rymähdyksen
rymähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi rymähdyksessä rymähdyksissä
elatiivi rymähdyksestä rymähdyksistä
illatiivi rymähdykseen rymähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rymähdyksellä rymähdyksillä
ablatiivi rymähdykseltä rymähdyksiltä
allatiivi rymähdykselle rymähdyksille
muut sijamuodot
essiivi rymähdyksenä rymähdyksinä
translatiivi rymähdykseksi rymähdyksiksi
abessiivi rymähdyksettä rymähdyksittä
instruktiivi rymähdyksin
komitatiivi rymähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rymähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rymähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä rymähtää (rymähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa