Substantiivi

muokkaa

rynkky (1-A)

  1. (sotilasslangia) rynnäkkökivääri
  2. (kansanomainen) vaatteen poimu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈryŋkːy/, [ˈryŋkːy]
  • tavutus: rynk‧ky

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rynkky rynkyt
genetiivi rynkyn rynkkyjen
partitiivi rynkkyä rynkkyjä
akkusatiivi rynkky;
rynkyn
rynkyt
sisäpaikallissijat
inessiivi rynkyssä rynkyissä
elatiivi rynkystä rynkyistä
illatiivi rynkkyyn rynkkyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rynkyllä rynkyillä
ablatiivi rynkyltä rynkyiltä
allatiivi rynkylle rynkyille
muut sijamuodot
essiivi rynkkynä rynkkyinä
translatiivi rynkyksi rynkyiksi
abessiivi rynkyttä rynkyittä
instruktiivi rynkyin
komitatiivi rynkkyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rynky-
vahva vartalo rynkky-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

rynkkyhame

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rynkky Kielitoimiston sanakirjassa