rypistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarypistyminen (38)
- teonnimi verbistä rypistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rypistyminen | rypistymiset |
genetiivi | rypistymisen | rypistymisten rypistymisien |
partitiivi | rypistymistä | rypistymisiä |
akkusatiivi | rypistyminen; rypistymisen |
rypistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rypistymisessä | rypistymisissä |
elatiivi | rypistymisestä | rypistymisistä |
illatiivi | rypistymiseen | rypistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rypistymisellä | rypistymisillä |
ablatiivi | rypistymiseltä | rypistymisiltä |
allatiivi | rypistymiselle | rypistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rypistymisenä (rypistymisnä) |
rypistymisinä |
translatiivi | rypistymiseksi | rypistymisiksi |
abessiivi | rypistymisettä | rypistymisittä |
instruktiivi | – | rypistymisin |
komitatiivi | – | rypistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rypistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rypistymis- |