Substantiivi

muokkaa

ryppyily (2)

  1. ryppyileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrypːyi̯ly/
  • tavutus: ryp‧pyi‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ryppyily ryppyilyt
genetiivi ryppyilyn ryppyilyjen
ryppyilyiden
ryppyilyitten
partitiivi ryppyilyä ryppyilyitä
ryppyilyjä
akkusatiivi ryppyily;
ryppyilyn
ryppyilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi ryppyilyssä ryppyilyissä
elatiivi ryppyilystä ryppyilyistä
illatiivi ryppyilyyn ryppyilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ryppyilyllä ryppyilyillä
ablatiivi ryppyilyltä ryppyilyiltä
allatiivi ryppyilylle ryppyilyille
muut sijamuodot
essiivi ryppyilynä ryppyilyinä
translatiivi ryppyilyksi ryppyilyiksi
abessiivi ryppyilyttä ryppyilyittä
instruktiivi ryppyilyin
komitatiivi ryppyilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ryppyily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa