Substantiivi

muokkaa

rypykki (5-A)

  1. rypykkien suvun (Obetia[1]) kasvi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rypykki rypykit
genetiivi rypykin rypykkien
(rypykkein)
partitiivi rypykkiä rypykkejä
akkusatiivi rypykki;
rypykin
rypykit
sisäpaikallissijat
inessiivi rypykissä rypykeissä
elatiivi rypykistä rypykeistä
illatiivi rypykkiin rypykkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rypykillä rypykeillä
ablatiivi rypykiltä rypykeiltä
allatiivi rypykille rypykeille
muut sijamuodot
essiivi rypykkinä rypykkeinä
translatiivi rypykiksi rypykeiksi
abessiivi rypykittä rypykeittä
instruktiivi rypykein
komitatiivi rypykkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rypyki-
vahva vartalo rypykki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. rypykit – Obetia Laji.fi. (Päivitettävä julkaisu.). Suomen Lajitietokeskus.