rysähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarysähteleminen (38)
- teonnimi verbistä rysähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rysähteleminen | rysähtelemiset |
genetiivi | rysähtelemisen | rysähtelemisten rysähtelemisien |
partitiivi | rysähtelemistä | rysähtelemisiä |
akkusatiivi | rysähteleminen; rysähtelemisen |
rysähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rysähtelemisessä | rysähtelemisissä |
elatiivi | rysähtelemisestä | rysähtelemisistä |
illatiivi | rysähtelemiseen | rysähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rysähtelemisellä | rysähtelemisillä |
ablatiivi | rysähtelemiseltä | rysähtelemisiltä |
allatiivi | rysähtelemiselle | rysähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rysähtelemisenä (rysähtelemisnä) |
rysähtelemisinä |
translatiivi | rysähtelemiseksi | rysähtelemisiksi |
abessiivi | rysähtelemisettä | rysähtelemisittä |
instruktiivi | – | rysähtelemisin |
komitatiivi | – | rysähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rysähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rysähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi rysähdellä + johdin -minen