ryvettäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaryvettäminen (38)
- teonnimi verbistä ryvettää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryvettäminen | ryvettämiset |
genetiivi | ryvettämisen | ryvettämisten ryvettämisien |
partitiivi | ryvettämistä | ryvettämisiä |
akkusatiivi | ryvettäminen; ryvettämisen |
ryvettämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryvettämisessä | ryvettämisissä |
elatiivi | ryvettämisestä | ryvettämisistä |
illatiivi | ryvettämiseen | ryvettämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryvettämisellä | ryvettämisillä |
ablatiivi | ryvettämiseltä | ryvettämisiltä |
allatiivi | ryvettämiselle | ryvettämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryvettämisenä (ryvettämisnä) |
ryvettämisinä |
translatiivi | ryvettämiseksi | ryvettämisiksi |
abessiivi | ryvettämisettä | ryvettämisittä |
instruktiivi | – | ryvettämisin |
komitatiivi | – | ryvettämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ryvettämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ryvettämis- |