Substantiivi

muokkaa

sääksi (7)

Katso artikkeli Sääksi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Sääksi
  1. kalasääski (Pandion haliaetus), järvialueilla ja rannikoilla elävä lähes yksinomaan kalaa syövä suurikokoinen päiväpetolintu
  2. (lähinnä monikossa) sääksien heimon (Pandionidae) laji

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sääksi sääkset
genetiivi sääksen sääksien
(sääksein)
partitiivi sääkseä sääksiä
akkusatiivi sääksi;
sääksen
sääkset
sisäpaikallissijat
inessiivi sääksessä sääksissä
elatiivi sääksestä sääksistä
illatiivi sääkseen sääksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sääksellä sääksillä
ablatiivi sääkseltä sääksiltä
allatiivi sääkselle sääksille
muut sijamuodot
essiivi sääksenä sääksinä
translatiivi sääkseksi sääksiksi
abessiivi sääksettä sääksittä
instruktiivi sääksin
komitatiivi sääksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sääkse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä, mm. pohjoissaamessa (čiekča), komissa (tšiktši ’lokki’), vogulissa ja ostajkissa. Alkujaan sana on luultavasti onomatopoeettinen.[1] Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum 1637 (asussa sääxi), jossa sillä tarkoitetaan ehkä haarahaukkaa tai isohaarahaukkaa.[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  2. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 300. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.