sääteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasääteleminen (38)
- teonnimi verbistä säädellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sääteleminen | säätelemiset |
genetiivi | säätelemisen | säätelemisten säätelemisien |
partitiivi | säätelemistä | säätelemisiä |
akkusatiivi | sääteleminen; säätelemisen |
säätelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | säätelemisessä | säätelemisissä |
elatiivi | säätelemisestä | säätelemisistä |
illatiivi | säätelemiseen | säätelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | säätelemisellä | säätelemisillä |
ablatiivi | säätelemiseltä | säätelemisiltä |
allatiivi | säätelemiselle | säätelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | säätelemisenä (säätelemisnä) |
säätelemisinä |
translatiivi | säätelemiseksi | säätelemisiksi |
abessiivi | säätelemisettä | säätelemisittä |
instruktiivi | – | säätelemisin |
komitatiivi | – | säätelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | säätelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
säätelemis- |