Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

säätelijä (12)

  1. henkilö, joka säätelee

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsæːt̪eˌlijæ/
  • tavutus: sää‧te‧li‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säätelijä säätelijät
genetiivi säätelijän säätelijöiden
säätelijöitten
(säätelijäin)
partitiivi säätelijää säätelijöitä
akkusatiivi säätelijä;
säätelijän
säätelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi säätelijässä säätelijöissä
elatiivi säätelijästä säätelijöistä
illatiivi säätelijään säätelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi säätelijällä säätelijöillä
ablatiivi säätelijältä säätelijöiltä
allatiivi säätelijälle säätelijöille
muut sijamuodot
essiivi säätelijänä säätelijöinä
translatiivi säätelijäksi säätelijöiksi
abessiivi säätelijättä säätelijöittä
instruktiivi säätelijöin
komitatiivi säätelijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säätelijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa