sääty
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (historia) erilaisia oikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista
- Suomen historialliset säädyt: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat.
- Lapsi sai säädyn mukaisen kasvatuksen.
- yksityisen henkilön yhteiskunnallinen arvo tai asema
- aviosääty, siviilisääty
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsæːt̪y/
- tavutus: sää‧ty
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sääty | säädyt |
| genetiivi | säädyn | säätyjen |
| partitiivi | säätyä | säätyjä |
| akkusatiivi | sääty; säädyn |
säädyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säädyssä | säädyissä |
| elatiivi | säädystä | säädyistä |
| illatiivi | säätyyn | säätyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säädyllä | säädyillä |
| ablatiivi | säädyltä | säädyiltä |
| allatiivi | säädylle | säädyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätynä | säätyinä |
| translatiivi | säädyksi | säädyiksi |
| abessiivi | säädyttä | säädyittä |
| instruktiivi | – | säädyin |
| komitatiivi | – | säätyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | säädy- | |
| vahva vartalo | sääty- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaalunperin partisiippi verbistä säätää (vanhassa kirjasuomessa myös säätty);[2] vastaa nykysuomen muotoa säädetty
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: säädyllinen, säädytön
- substantiivit: säätyläinen
Yhdyssanat
muokkaaaatelissääty, aviosääty, pappissääty, porvarissääty, pöorvarissääty, ritarisääty, siviilisääty, säätyjako, säätykierto, sääty-yhteiskunta, talonpoikaissääty, vallassääty
Aiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-F
- ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. sääty.