sählääjä

Suomi

Substantiivi

sählääjä (10)

henkilö, jolla on tapana sählätä

Ääntäminen

IPA: /ˈsæhlæːjæ/
tavutus: säh‧lää‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sählääjä	sählääjät
genetiivi	sählääjän	sählääjien (sählääjäin)
partitiivi	sählääjää	sählääjiä
akkusatiivi	sählääjä; sählääjän	sählääjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	sählääjässä	sählääjissä
elatiivi	sählääjästä	sählääjistä
illatiivi	sählääjään	sählääjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sählääjällä	sählääjillä
ablatiivi	sählääjältä	sählääjiltä
allatiivi	sählääjälle	sählääjille
muut sijamuodot
essiivi	sählääjänä	sählääjinä
translatiivi	sählääjäksi	sählääjiksi
abessiivi	sählääjättä	sählääjittä
instruktiivi	–	sählääjin
komitatiivi	–	sählääjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sählääjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka sähläilee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Lähikäsitteet

möhlääjä

Synonyymit

(puhekieltä) sähläri

Aiheesta muualla

sählääjä Kielitoimiston sanakirjassa