Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

säikähdys (39)

  1. säikähtäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsæi̯kæhdys/
  • tavutus: säi‧käh‧dys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säikähdys säikähdykset
genetiivi säikähdyksen säikähdysten
säikähdyksien
partitiivi säikähdystä säikähdyksiä
akkusatiivi säikähdys;
säikähdyksen
säikähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi säikähdyksessä säikähdyksissä
elatiivi säikähdyksestä säikähdyksistä
illatiivi säikähdykseen säikähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säikähdyksellä säikähdyksillä
ablatiivi säikähdykseltä säikähdyksiltä
allatiivi säikähdykselle säikähdyksille
muut sijamuodot
essiivi säikähdyksenä säikähdyksinä
translatiivi säikähdykseksi säikähdyksiksi
abessiivi säikähdyksettä säikähdyksittä
instruktiivi säikähdyksin
komitatiivi säikähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo säikähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
säikähdys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä säikähtää (säikähd- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa