säilöminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasäilöminen (38)
- teonnimi verbistä säilöä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | säilöminen | säilömiset |
genetiivi | säilömisen | säilömisten säilömisien |
partitiivi | säilömistä | säilömisiä |
akkusatiivi | säilöminen; säilömisen |
säilömiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | säilömisessä | säilömisissä |
elatiivi | säilömisestä | säilömisistä |
illatiivi | säilömiseen | säilömisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | säilömisellä | säilömisillä |
ablatiivi | säilömiseltä | säilömisiltä |
allatiivi | säilömiselle | säilömisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | säilömisenä (säilömisnä) |
säilömisinä |
translatiivi | säilömiseksi | säilömisiksi |
abessiivi | säilömisettä | säilömisittä |
instruktiivi | – | säilömisin |
komitatiivi | – | säilömisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | säilömise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
säilömis- |