säilyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasäilyminen (38)
- teonnimi verbistä säilyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | säilyminen | säilymiset |
genetiivi | säilymisen | säilymisten säilymisien |
partitiivi | säilymistä | säilymisiä |
akkusatiivi | säilyminen; säilymisen |
säilymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | säilymisessä | säilymisissä |
elatiivi | säilymisestä | säilymisistä |
illatiivi | säilymiseen | säilymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | säilymisellä | säilymisillä |
ablatiivi | säilymiseltä | säilymisiltä |
allatiivi | säilymiselle | säilymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | säilymisenä (säilymisnä) |
säilymisinä |
translatiivi | säilymiseksi | säilymisiksi |
abessiivi | säilymisettä | säilymisittä |
instruktiivi | – | säilymisin |
komitatiivi | – | säilymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | säilymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
säilymis- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- säilyminen Tieteen termipankissa