Katso myös: salpa

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sälpä (10-E)

  1. kivi, joka särkyy liuskoiksi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sälpä sälvät
genetiivi sälvän sälpien
(sälpäin)
partitiivi sälpää sälpiä
akkusatiivi sälpä;
sälvän
sälvät
sisäpaikallissijat
inessiivi sälvässä sälvissä
elatiivi sälvästä sälvistä
illatiivi sälpään sälpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sälvällä sälvillä
ablatiivi sälvältä sälviltä
allatiivi sälvälle sälville
muut sijamuodot
essiivi sälpänä sälpinä
translatiivi sälväksi sälviksi
abessiivi sälvättä sälvittä
instruktiivi sälvin
komitatiivi sälpine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sälvä-
vahva vartalo sälpä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ehkä kontaminaatio sanoista säly/sälä ja silpa[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. sälpä.