Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

säyseys (40)[1]

  1. se, että on säyseä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsæy̯seys/ tai /ˈsæy̯sey̯s/
  • tavutus: säy‧se‧ys / säy‧seys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säyseys säyseydet
genetiivi säyseyden säyseyksien
partitiivi säyseyttä säyseyksiä
akkusatiivi säyseys;
säyseyden
säyseydet
sisäpaikallissijat
inessiivi säyseydessä säyseyksissä
elatiivi säyseydestä säyseyksistä
illatiivi säyseyteen säyseyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi säyseydellä säyseyksillä
ablatiivi säyseydeltä säyseyksiltä
allatiivi säyseydelle säyseyksille
muut sijamuodot
essiivi säyseytenä säyseyksinä
translatiivi säyseydeksi säyseyksiksi
abessiivi säyseydettä säyseyksittä
instruktiivi säyseyksin
komitatiivi säyseyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo säyseyde-
vahva vartalo säyseyte-
konsonantti-
vartalo
säyseyt-

Etymologia muokkaa

sanan säyseä vartalosta säyse- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40