sönköttäjä

Suomi

Substantiivi

sönköttäjä (10)

henkilö, joka sönköttää

Ääntäminen

IPA: /ˈsøŋkøt̪ˌt̪æjæ/
tavutus: sön‧köt‧tä‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sönköttäjä	sönköttäjät
genetiivi	sönköttäjän	sönköttäjien (sönköttäjäin)
partitiivi	sönköttäjää	sönköttäjiä
akkusatiivi	sönköttäjä; sönköttäjän	sönköttäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi	sönköttäjässä	sönköttäjissä
elatiivi	sönköttäjästä	sönköttäjistä
illatiivi	sönköttäjään	sönköttäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sönköttäjällä	sönköttäjillä
ablatiivi	sönköttäjältä	sönköttäjiltä
allatiivi	sönköttäjälle	sönköttäjille
muut sijamuodot
essiivi	sönköttäjänä	sönköttäjinä
translatiivi	sönköttäjäksi	sönköttäjiksi
abessiivi	sönköttäjättä	sönköttäjittä
instruktiivi	–	sönköttäjin
komitatiivi	–	sönköttäjine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sönköttäjä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka sönköttää

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

sönköttäjä Kielitoimiston sanakirjassa