Substantiivi

muokkaa

sönkötys (39)

  1. sönköttäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsøŋkøt̪ys/
  • tavutus: sön‧kö‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sönkötys sönkötykset
genetiivi sönkötyksen sönkötysten
sönkötyksien
partitiivi sönkötystä sönkötyksiä
akkusatiivi sönkötys;
sönkötyksen
sönkötykset
sisäpaikallissijat
inessiivi sönkötyksessä sönkötyksissä
elatiivi sönkötyksestä sönkötyksistä
illatiivi sönkötykseen sönkötyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sönkötyksellä sönkötyksillä
ablatiivi sönkötykseltä sönkötyksiltä
allatiivi sönkötykselle sönkötyksille
muut sijamuodot
essiivi sönkötyksenä sönkötyksinä
translatiivi sönkötykseksi sönkötyksiksi
abessiivi sönkötyksettä sönkötyksittä
instruktiivi sönkötyksin
komitatiivi sönkötyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sönkötykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sönkötys-

Etymologia

muokkaa

verbi sönköttää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa