Katso myös: sorkkiva

sörkkivä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sörkkiä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sörkkivä sörkkivät
genetiivi sörkkivän sörkkivien
(sörkkiväin)
partitiivi sörkkivää sörkkiviä
akkusatiivi sörkkivä; sörkkivän sörkkivät
sisäpaikallissijat
inessiivi sörkkivässä sörkkivissä
elatiivi sörkkivästä sörkkivistä
illatiivi sörkkivään sörkkiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi sörkkivällä sörkkivillä
ablatiivi sörkkivältä sörkkiviltä
allatiivi sörkkivälle sörkkiville
muut sijamuodot
essiivi sörkkivänä sörkkivinä
translatiivi sörkkiväksi sörkkiviksi
abessiivi sörkkivättä sörkkivittä
instruktiivi sörkkivin
komitatiivi sörkkivine