saastuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä saastua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saastuttava saastuttavat
genetiivi saastuttavan saastuttavien
(saastuttavain)
partitiivi saastuttavaa saastuttavia
akkusatiivi saastuttava; saastuttavan saastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi saastuttavassa saastuttavissa
elatiivi saastuttavasta saastuttavista
illatiivi saastuttavaan saastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi saastuttavalla saastuttavilla
ablatiivi saastuttavalta saastuttavilta
allatiivi saastuttavalle saastuttaville
muut sijamuodot
essiivi saastuttavana saastuttavina
translatiivi saastuttavaksi saastuttaviksi
abessiivi saastuttavatta saastuttavitta
instruktiivi saastuttavin
komitatiivi saastuttavine

saastuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä saastuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saastuttava saastuttavat
genetiivi saastuttavan saastuttavien
(saastuttavain)
partitiivi saastuttavaa saastuttavia
akkusatiivi saastuttava; saastuttavan saastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi saastuttavassa saastuttavissa
elatiivi saastuttavasta saastuttavista
illatiivi saastuttavaan saastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi saastuttavalla saastuttavilla
ablatiivi saastuttavalta saastuttavilta
allatiivi saastuttavalle saastuttaville
muut sijamuodot
essiivi saastuttavana saastuttavina
translatiivi saastuttavaksi saastuttaviksi
abessiivi saastuttavatta saastuttavitta
instruktiivi saastuttavin
komitatiivi saastuttavine