saatto

Suomi

Substantiivi

saatto (1-C)

saattaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈsɑːt̪ːo/
tavutus: saat‧to

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	saatto	saatot
genetiivi	saaton	saattojen
partitiivi	saattoa	saattoja
akkusatiivi	saatto; saaton	saatot
sisäpaikallissijat
inessiivi	saatossa	saatoissa
elatiivi	saatosta	saatoista
illatiivi	saattoon	saattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	saatolla	saatoilla
ablatiivi	saatolta	saatoilta
allatiivi	saatolle	saatoille
muut sijamuodot
essiivi	saattona	saattoina
translatiivi	saatoksi	saatoiksi
abessiivi	saatotta	saatoitta
instruktiivi	–	saatoin
komitatiivi	–	saattoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	saato-
vahva vartalo	saatto-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

vanha germaaninen laina;^[1] verbi saattaa + johdin -o

Käännökset

1. saattaminen

englanti: procession, escort, convoy
espanja: procesión
ranska: convoiement m., cortège m.

ruotsi: följe, svit, uppvaktning, konvojering, procession, kortege, kavalkad
saksa: Gefolge n., Geleit n., Prozession f., Zug m., Umzug m., Aufzug m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

hautajaissaatto, juhlasaatto, riemusaatto, ruumissaatto, saattohartaus, saattohoito, saattohuone, saattojoukko, saattokoti, saattoliike, saattoväki

Aiheesta muualla

saatto Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 369 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=saatto&oldid=4691777”