Substantiivi

muokkaa

sadettaja (10)

  1. eräänlainen kastelulaite; sadetin, sadetuslaite

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑdet̪ˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: sa‧det‧ta‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sadettaja sadettajat
genetiivi sadettajan sadettajien
(sadettajain)
partitiivi sadettajaa sadettajia
akkusatiivi sadettaja;
sadettajan
sadettajat
sisäpaikallissijat
inessiivi sadettajassa sadettajissa
elatiivi sadettajasta sadettajista
illatiivi sadettajaan sadettajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sadettajalla sadettajilla
ablatiivi sadettajalta sadettajilta
allatiivi sadettajalle sadettajille
muut sijamuodot
essiivi sadettajana sadettajina
translatiivi sadettajaksi sadettajiksi
abessiivi sadettajatta sadettajitta
instruktiivi sadettajin
komitatiivi sadettajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sadettaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa