sadisti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasadisti (5)
- henkilö, joka saa itselleen mielihyvää kivun tunteen aiheuttamisesta toiselle ihmiselle tai eläimelle
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑdist̪i/
- tavutus: sa‧dis‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sadisti | sadistit |
genetiivi | sadistin | sadistien (sadistein) |
partitiivi | sadistia | sadisteja |
akkusatiivi | sadisti; sadistin |
sadistit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sadistissa | sadisteissa |
elatiivi | sadistista | sadisteista |
illatiivi | sadistiin | sadisteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sadistilla | sadisteilla |
ablatiivi | sadistilta | sadisteilta |
allatiivi | sadistille | sadisteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sadistina | sadisteina |
translatiivi | sadistiksi | sadisteiksi |
abessiivi | sadistitta | sadisteitta |
instruktiivi | – | sadistein |
komitatiivi | – | sadisteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sadisti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaruotsin sanasta sadist < ranskan sanasta sadiste, sanasta sadisme, kirjailija Donatien Alphonse François de Saden nimestä[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sadisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.