sakeutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasakeutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑkeu̯t̪us/ tai /ˈsɑkeˌut̪us/
- tavutus: sa‧keu‧tus / sa‧ke‧u‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sakeutus | sakeutukset |
| genetiivi | sakeutuksen | sakeutusten sakeutuksien |
| partitiivi | sakeutusta | sakeutuksia |
| akkusatiivi | sakeutus; sakeutuksen |
sakeutukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sakeutuksessa | sakeutuksissa |
| elatiivi | sakeutuksesta | sakeutuksista |
| illatiivi | sakeutukseen | sakeutuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sakeutuksella | sakeutuksilla |
| ablatiivi | sakeutukselta | sakeutuksilta |
| allatiivi | sakeutukselle | sakeutuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sakeutuksena | sakeutuksina |
| translatiivi | sakeutukseksi | sakeutuksiksi |
| abessiivi | sakeutuksetta | sakeutuksitta |
| instruktiivi | – | sakeutuksin |
| komitatiivi | – | sakeutuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sakeutukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sakeutus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. sakeuttaminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- sakeutus Kielitoimiston sanakirjassa