salailu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasalailu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑlɑi̯lu/
- tavutus: sa‧lai‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | salailu | salailut |
genetiivi | salailun | salailujen salailuiden salailuitten |
partitiivi | salailua | salailuita salailuja |
akkusatiivi | salailu; salailun |
salailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | salailussa | salailuissa |
elatiivi | salailusta | salailuista |
illatiivi | salailuun | salailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | salailulla | salailuilla |
ablatiivi | salailulta | salailuilta |
allatiivi | salailulle | salailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | salailuna | salailuina |
translatiivi | salailuksi | salailuiksi |
abessiivi | salailutta | salailuitta |
instruktiivi | – | salailuin |
komitatiivi | – | salailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | salailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. salaileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- salailu Kielitoimiston sanakirjassa